Olen muutamassa blogissa törmännyt neulegraffitteihin ja minusta se on aika kiva juttu.

Suosikkeihini kuuluu mm. oululaisen "Villikissan"  Lankataidetta blogi, jossa voi ihailla hänen kauniita neulegraffittejaan.  Kysehän ei ole minkään seinän töhrimisestä tms. vaan jonkin  pienen kivan neulejutun ripustamisesta tai solmisesta piristykseksi  jollekin yleiselle paikalle. Langadonna blogin Stella vinkkasi  minulle kerran huumorimielessä  että "teepäs  vaikka oman lenkkipolkusi  varrelle pääkalloneulegraffitti ." Se ajatus jäi mieleeni mieleen "hautumaan"  moneksi kuukaudeksi ja näin syksyn piristykseski päätin tehdä virkkausgraffitin.

En kuitenkaan tehnyt pääkalloja vaan annoin kuvan graffitilleni nimeksi "Syysaurinkoja".

Tänään lähdin sitten lenkille. Sää oli mitä ihanin. Kävelin ensin  viereiselle Talvikankaan asuinalueelle ja sieltä palailin kohti Hönttämäkeä Kuusamontien varrella olevaa kävely/pyöräteitä pitkin .

Kuvan pitkä ja loiva mäki johtaa Hönttämäkeen.

Mäen  puolenvälin kohdalle  solmin puun ympärille graffittini. Aluksi valitsin liian paksun puun ja mutta ihan vierestä löytyi sopivan paksuinen männyn runko.

Solmin graffitin mahdollisimman nopeasti ja tiukasti kiinni puuhun. Jännitti. Kukaan ei tietääkseni nähnyt minun puuhiani.

Pyörätie on aika vilkasliikenteinen  ja se on mm. mieheni työmatkan varrella. Katsotaan nyt kuinka kauan "Syysaurinkoni"  siellä pysyy. Kiva lähteä lenkille uudestaan kun on jotain jännitettävää matkan varrella.

Tälläisia  eläkeläisen touhuja siis  tälläkertaa. Sen verran hauskaa oli että saatanpa vielä joskus johonkin muuallekin  ripustella lankataidetta.

Lopuksi vielä kuva meidän etupihan Ahkeraliisoista. Ahkeraan ovat tänä kesäna kukkineetkin.

Aurinkoista viikon jatkoa!

Seijasisko