Etiopia nuttutempauksen myötä olen nähnyt blogeissa mukavan näköisiä vauvanukkeja. Harmittelin aikani sitä ettei meillä ole lasten vanhoissakaan leluissa vauvanukkea, joka voisi toimia "mallina" tekemilleni vauvan vaatteille. Mieleen tuli myös oma lapsuus ja se kuinka mukava oli leikkiä lapsuuteni mummolan Tiina-nukella. Ajatus siitä, että meilläkin käyvät pikkuveraat saisivat leikkiä vauvanukella tuntui mukavalta. Voisin myös kutoa nukelle kauniit villavaatteet ja nukke olisi samalla olla soma koristus vierashuoneen sängyllä. Päätin siis lähteä nukkeostoksille.
Lelukaupasta löytyikin monenlaista vauvanukkeja. Minulla oli mielessä tummaihoinen nukke ja niitä löytyi lelukaupan hyllyltä kaksi kappaletta.Toinen oli babyborn, mutta se oli minusta liian lyhyt vain 43 cm. Toinen tummaihoinen oli ihanan näköinen kikkarapäää (merkkiä en muista) . Nuken tukka oli kumminkin liian paksu ja vauvanmyssyjä olisi ollut vaikea sovittaa nuken päähän.
Lelukaupasta löytyikin monenlaista vauvanukkeja. Minulla oli mielessä tummaihoinen nukke ja niitä löytyi lelukaupan hyllyltä kaksi kappaletta.Toinen oli babyborn, mutta se oli minusta liian lyhyt vain 43 cm. Toinen tummaihoinen oli ihanan näköinen kikkarapäää (merkkiä en muista) . Nuken tukka oli kumminkin liian paksu ja vauvanmyssyjä olisi ollut vaikea sovittaa nuken päähän.
Löysin kuitenkin suloisen tosin vaaleahipiäisen Brio Fifi- vauvannuken, joka oli kokonsa puolesta (50cm) ja muutenkin eniten oikean vauvan näköinen. 
Nukke maksoi 39 Euroa ja oli edullisempi kuin monet muut merkkinuket johtuen varmaan siitäkin ettei nukke ole itkevä, puhuva tai pissaava eikä mukana tullut taikapottakaan. 
Kauppoja ja kirppareita kiertämällä tai netissä surffaamalla olisin varmaan ajan kanssa löytänyt sen oikeankokoisen tummaihoisen tai halvemmankin vauvanuken, mutta "vauvanukkekuumeeni" oli niin kova, että halusin nuken heti.
Nukke maksoi 39 Euroa ja oli edullisempi kuin monet muut merkkinuket johtuen varmaan siitäkin ettei nukke ole itkevä, puhuva tai pissaava eikä mukana tullut taikapottakaan. Kauppoja ja kirppareita kiertämällä tai netissä surffaamalla olisin varmaan ajan kanssa löytänyt sen oikeankokoisen tummaihoisen tai halvemmankin vauvanuken, mutta "vauvanukkekuumeeni" oli niin kova, että halusin nuken heti.
Tässä siis uusi nukkeni. Nuken nimeä ei tarvinnut kauaa meittiä. Tietysti siitä tuli Tiina. Eikö ole niin että monet nimet perityvät "suvussa" ja tämä Tiina- nukke sai nimensä minun lapsuuteni mummolan Tiina-nuken mukaan.
Lapsuuteni Tiina oli 50-luvun nukke. Tämä kuva on otettu minusta ja Tiinasta vuonna 1986 mummoni vanhainkodin huoneessa. Mummoni nukkui ikiuneen keväällä vuonna 1992 vain kaksi viikkoa ennen kuin olisi täyttänyt 90 vuotta. Tiina-nukke oli silloin jo niin huonossa kunnossa, että tietääkseni se joutui mummon jäämistöstä roskiin. Jälkeenpäin olen ajatellut, että olisiko se sittenkin pitänyt viedä Tiina nukketohtorille. Kuvassa Tiinalla on kaunis silkkinen juhlapuku ja päähine, jotka muistaakseni mummolan yläkerrassa asuva ompelija Tiinalle ompeli.
Meidän Tiina-nukellekkin löytyi juhlamekko kaapin kätköistä.
Tässä tuo samainen mekko puolivuotiaan tyttäreni päällä kesällä 1988 . Mekko onkin kesän 1988 vauvamuotia suoraan Lontoosta. 
Hyvä ystäväni ja tyttäreni kummitäti, joka asuu Englanissa sen toi sen Satullle silloin meillä käydessään. Helena lähettikin koko Satun lapsuuden ajan Englannista tytölle toinen toistaan kauniimpia prinsessamekkoja.
Sitten ihan toinen juttu. Olen varmaan joskus neuleystävillenikin valitellut olevani olevani toivoton puikkojen hukkaaja.
Hyvä ystäväni ja tyttäreni kummitäti, joka asuu Englanissa sen toi sen Satullle silloin meillä käydessään. Helena lähettikin koko Satun lapsuuden ajan Englannista tytölle toinen toistaan kauniimpia prinsessamekkoja. Sitten ihan toinen juttu. Olen varmaan joskus neuleystävillenikin valitellut olevani olevani toivoton puikkojen hukkaaja.
Eilen sitten kiinnitin huomiota puikkoon joka oli katoamassa neuletuolini sisään. Aloin tutkimaan tilannetta tarkemmin ja kun pistin käteni tuolin sisuksiin niiin sieltä pohjalta löytyi oikein "tasku" joka oli täynnä puikkoa ja muutakin.
Nämä kaikki löytyivät tuolit sisällä.
Tässa taitaakin suurin osa puolentoista vuoden aikana kadonneita puikoistani. Päätin nyt että aina kun teen siivouksen tarkistan joka kerta tuolini "taskut" Olen ollu kiireinen tämän viikon, mutta jotain pientä neuletta olen saanut kuitenkin aikaseksi.
Aiemmin valmistuneen Etiopia nutun
täydennykseksi olen neulonut "Junasukat" ja..
Tässä vielä koko setti Tiinan päällä.
Nyt minun on paras lopettaa ja painua tyttären asunnolle pakkaamaan.
Hyvää aurinkoista kevätpäivää kaikille!
Toivoo Seijasisko
OHJEITA
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.